Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen tehdä Suomesta hiilineutraalin 2035 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä kaikilla toimialoilla. Tämän johdosta eri toimialoille on luotu tiekartat toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Rakennusalalla tämä tarkoittaa mm. MRL-uudistusta, jonka tarkoituksena on luoda menettelytapa rakennusten ilmastovaikutusten arvioinnille eli vaaditaan rakennuksen ilmastoselvitys lupaa edellyttäville uudis- ja peruskorjauskohteille. Ilmastoselvitys sisältäisi hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjäljen arvioinnin.
Asetuksilla määriteltäisiin esim. vähähiilisyyden arviointitapa, hiilijalanjäljen rakennustyyppikohtaiset raja-arvot ja kiertotalousselvityksen laajuus. Koska rakentamisella on ympäristövaikutuksia, on käytettävä elinkaariarviointia lain velvoitteiden täyttämiseksi. Elinkaariarvioinnilla lasketaan rakennuksen tuottama hiilijalanjälki elinkaarensa aikana (50 vuotta). Tällä hetkellä elinkaariarviointi sisältyy moniin rakentamisen ympäristöluokituksiin ja laskentaa ohjaa erilaiset standardit.
Lakimuutokset on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Uudistuksen myötä rakennuslupa muuttuisi 2-vaiheiseksi. Ensin sijoituspäätöksessä tarkasteltaisiin rakennuksen sijoittamiseen kaavaillun alueen soveltuvuutta aiottuun rakentamiseen. Toteutuspäätöksellä varmistettaisiin asiaan kuuluvat tekniset vaatimukset. Rakennuksen vähähiilisyys onkin nousemassa uudeksi olennaiseksi tekniseksi vaatimukseksi. Rakennusluvassa määritetyt vaatimukset päivitettäisiin käyttöönoton aikana toteutuneisiin arvoihin.
Lainsäädännön ohella kehitetään digitaalista rakennuslupaprosessia sekä luodaan esim. päästötietokanta elinkaarilaskennan tueksi. Elinkaariarvioinnin laskennassa voidaan hyödyntää erilaisia simulaatio- ja tietomalliohjelmia. Ohjelmia voidaan käyttää rakennuksen tuote- ja käyttösidonnaisten päästöjen laskemiseen, jolla huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana tuottamat kasvihuonepäästöt.
Elinkaariarviointi ei sisällä kaikkia kestävän kehityksen kannalta oleellisia seikkoja. Kuitenkin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi pyritään käyttämään kannustimia, joiden yhtenä tavoitteena on mahdollistaa merkittäviä innovaatioita esim. hiilikädenjäljen muodostamiseksi. Rakennuksen hiilikädenjälkeä voidaan suurentaa mm. kiertotalouden toimintamalleja hyödyntämällä ja uusiutuvan energiatuotannon kehittämisellä. Hamletin tavoin: Voisiko vai eikö voisi, tulevaisuuden rakennettu ympäristö toimia pitkäikäisenä hiilivarastona?
Lisää uudistuksesta ja toimialojen tiekartoista voi lukea jäljempänä linkitetyiltä verkkosivuilta.
Terhi Mikkilä, ympäristöinsinööri (YAMK)
