Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi ihmiskunnan suurimmista ja kiireellisimmistä tehtävistä. Tulevien sukupolvien elinkelpoiset alueet uhkaavat pienentyä merkittävästi. Luonnon biodiversiteetti ja monimuotoisuus heikkenee. Mutta kaikki systeemit pyrkivät lopulta tasapainoon ja elämä maapallolla jatkunee. Mitkä elämän muodot jatkavat ja onko ihminen osa tätä kokonaisuutta?
Rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito aiheuttavat merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, siksi toimialaan kiinnitetään tällä vuosikymmenellä niin paljon huomiota. Rakennuslain muutoksessa pääpaino on ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikä onkin meidän ensisijainen tavoite. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista valtioiden, EU:n tai maanosien tasolla. Tähän työhön tarvitaan mukaan koko ihmiskunta. Ihmiskuntaa piinaa jatkuva mielihyvän ja mukavuuden tavoittelu, riittämättömyyden tunne, kansakuntien eriarvoisuus sekä erilaiset arvot. Länsimaissa usko jatkuvaan talouskasvuun on vahva. Vaikka haluankin uskoa ihmiskunnan kykyyn torjua ilmastonmuutosta, pidän onnistumisen edellytyksiä epätodennäköisinä. Nykyiset päästövähennykset eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Todennäköinen lämpötilan nousu on arvioiden mukaan keskimäärin noin 2,2 – 3,5 astetta. Uhkaako maapallon älykkäimmäksi kuvittelemaamme lajia sukupuutto turhamaisuuden takia?
Taloudellista rakennelmaa ei voi muuttaa, ellei se jostain syystä romahda. Tästä syystä onkin viisasta laittaa ongelman aiheuttaja korjaamaan aiheuttamaansa ongelmaa. Sääntely tuottaa uusia keksintöjä ja uutta ajattelua. Ihmiskunnan historiassa pakko on aina ollut vahva ajuri. Mielestäni tavoitteita pitäisi kuitenkin siirtää entistä enemmän kulutuksen hillintään ja hyödykkeiden kestävyyden korostamiseen. Jatkuvasti kasvavan talouden kasvun näkökulmasta tämä on iso ristiriita ja haaste. Ilmastonmuutoksen torjunta on siis ensisijainen tehtävämme, mutta sopeutuminen oletettuihin vaikutuksiin on vähintään yhtä tärkeää. Muutokset nähdään usein uhkana, mutta muutoksiin sisältyy aina mahdollisuus johonkin parempaan. Jokaisessa katastrofissa itää mahdollisuuden siemen. Joskus negatiivisten asioiden positiiviset vaikutukset nähdään vasta kun tarkasteluaikaa laajennetaan riittävästi.
Rakentamisen pelikirja muuttuu merkittävästi, kun sääntely lisääntyy. Toimialana rakentaminen ei ole ollut kovin nopeasti kehittyvä eikä kehitystä ole tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana kovinkaan paljon. Rakennusalan tuottavuus on edelleen heikolla tasolla ja toimiala on erittäin suhdanne herkkä. Kehitystä on tapahtunut lähinnä detaljitasoilla. Lisääntyvä sääntely lisää edelleen merkittävästi detaljien määrää ja alan osaamisvajetta. Vaarana on ison kuvan ja tärkeiden periaatteiden hämärtyminen. Rakennusalalla on perusasioissakin vielä paljon tehtävää.
Suurissa muutoksissa johtamisen merkitys korostuu. Tilaajan johtaminen ja vaatimustasot pitää kyetä sopeuttamaan pikaisesti muuttuviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kannattaa huomioida jo nyt mm. kuntoarvioissa ja rakennushankkeiden suunnittelun ohjauksessa. Kiinteistöjen kuntoarvioihin on syytä lisätä sopeutumisen riskiarviointi ja budjetoida toimenpiteet riskien poistamiseksi tuleville vuosille. Nämä tehtävät eivät sisälly nykyisiin käytössä oleviin tehtäväluetteloihin. Rakennushankkeissa suunnittelijat toteuttavat tehtäviä voimassa olevien määräysten mukaisesti. Rakennusalalla ministä on tullut maksimi. Nykyiset asetukset eivät rajoita ilmastonmuutoksen huomioimista jo nyt, jos vain tilaaja niin haluaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioiminen lisää hieman rakentamisen kustannuksia, mutta huomiotta jättäminen on paljon suurempi ongelma taloudelle tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista tehokkain on nykyisen rakennuskannan tehokkaampi käyttö sekä rakennusten käyttö- ja muuntojoustavuus. Hankesuunnittelussa kannattaa selvittää huolellisesti nykyisen rakennuskannan mahdollisuuksia ja toiminnan sopeuttamista olemassa olevaan kiinteistöresurssiin. Halujen sijasta ajurina pitää käyttää todellisia todennettuja tarpeita. Jos kuitenkin on pakko rakentaa, rakenna mahdollisimman vähän ja kestävästi, pidennä rakennuksen ja rakennusosien elinkaarta, huomioi muuttuva ilmasto ja tilojen muuntojoustavuus. Muuntojoustavuuden huomioiminen rakennushankkeissa on ollut yleensä teoreettista, mutta nyt sille on todellista tarvetta. Maailman tilanne huomioiden muuntojoustavuutta ainakin asuinkäyttöön kannattaa pohtia.
Tyydy vähempään. Vähemmän on enemmän, jos niin haluat.
Rakentavin ajatuksin
Mika Vornanen
kehitysjohtaja
Brado oy
