Kuntotutkimus selvittää rakennuksen todellisen kunnon
Kuntotutkimus on tarkempi ja laajempi selvitys kiinteistön kunnosta kuin pelkkä kuntokartoitus tai kuntoarvio. Kuntotutkimus on tarpeen, kun jonkin tietyn rakenteen tai rakennuksen osan kuntoa on syytä tutkia tarkemmin esimerkiksi kuntoarviossa tehtyjen havaintojen perusteella.
Tyypillisiä kuntotutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi rakennusten riskirakenteet, kuten valesokkelit. Kyseessä voi myös olla kiinteistön käytön aikana havaittu ja tiedossa oleva vika. Lisäksi kuntotutkimuksella pyritään selvittämään rakenteiden piileviä vaurioita tai muita korjaussuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, joita ei voida havaita pelkällä silmämääräisellä tarkastuksella. Lisäksi kuntotutkimukseen kuuluu analyysit ja raportit, jotka dokumentoivat löydökset ja suositellut toimenpiteet. Tieto on avainasemassa korjaussuunnittelun ja oikeiden menetelmien valinnassa.
Kuntoarvio on pohja kuntotutkimukselle
Kun kuntoarvio vastaa kiinteistönomistajalle kysymykseen mitä on tarpeen tehdä, vastaa hyvin toteutettu kuntotutkimus kysymykseen, miten toimenpide on tehtävä. Kuntotutkimus on siis luonnollinen jatkotoimenpide kuntoarviolle, ja sillä saadaan selkeä tieto siitä, mikä rakenteen todellinen kunto on ja mitä toimenpiteitä luotettava korjaaminen edellyttää. Näin toimimalla varmistetaan, että tehtävät korjaustoimenpiteet ovat tehokkaita ja hyvin kohdennettuja. Näin säästämme aikaa, vaivaa ja kustannuksia.
Kuntotutkimuksissa on usein samoja elementtejä kuin sisäilmatutkimuksissa, mutta kuntotutkimuksen lähtökohtana ei ole ainoastaan sisäilmahaitan aiheuttajan selvittäminen, vaan ennemmin rakenteiden kunnon ja korjaustarpeen tarkempi arviointi. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä erilaisten saneerausten lähtötietojen tarkentamiseksi tai tiettyjen rakenteiden kunnon varmistamiseksi. Kuntotutkimuksissa tulee usein myös havaittua rakenteiden mahdollisia vaurioita, joilla voi olla vaikutusta sisäilman laatuun.
Tyypillisiä kuntotutkimuksia:
- julkisivun kuntotutkimus
- parvekkeiden kuntotutkimus
- valesokkelin kuntotutkimus
- betonirakenteiden kuntotutkimus
- salaojien kuntotutkimus
- vesikaton kuntotutkimus
- Asbestikartoitus tai muu haitta-ainekartoitus
Miten kuntotutkimus tehdään
Kuntotutkimus suoritetaan yleensä rakennusteknisen asiantuntijan, kuten esimerkiksi kosteusvaurion kuntotutkijan, toimesta. Kuntotutkimukset ovat aina kohdekohtaisesti suunniteltavia. Kuntotutkimuksien toteuttaminen vaatii kohteen vanhoihin suunnitelmiin perehtymistä, mikäli suunnitelmat ovat käytettävissä. Usein kohteista ei kuitenkaan ole käytettävissä vanhoja suunnitelmia tai suunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Tällaisessa tilanteessa tutkimus suunnitellaan kohteella tehtävien havaintojen perusteella. Tutkimussuunnitelma pyritään aina muodostamaan siten, että tutkimuksesta saatava tulos antaa yksiselitteiset lähtötiedot tutkittavan rakenteen kunnosta. Koska suunnitelmista ja kohteella tehdyistä ennakkohavainnoista huolimatta rakennetta avattaessa voi tulla vastaan yllättäviä ratkaisua, joudutaan suunnitelmaa joskus muokkaamaan tutkimuksen yhteydessä tai sopimaan jatkoselvityksistä erikseen.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät
Kuntotutkimuksessa yleisimmin käytettäviä menetelmiä ovat rakenneavaukset, näytteenotot, kosteusmittaukset ja haitta-aineselvitykset.
Kuntotutkimukset vaativat usein rakenteiden avaamista, vaikka rinnalla käytetään paljon myös rakenteeseen menemättömiä menetelmiä (NDT-menetelmät = Nondestructive testing). Kuntotutkimuksen menetelmät valitaan aina tutkittavan kohteen ja siitä tarvittavien tietojen mukaisesti. Esimerkiksi betonirakenteissa tehdään usein näytteenottoa puristus- ja vetolujuuksien määrittämiseksi ja samalla kartoitetaan teräkset joko peitepaksuuden mittalaitteella tai rakenneskannerilla, jotka ovat NDT-menetelmiä.
Kuntotutkimuksiin liittyy myös paljon erilaisia laboratoriotestejä otetuille materiaalinäytteille. Kaikki analyysit teetetään aina laboratoriossa, jolla on akkreditointi vaaditun testauksen suorittamiseen, jotta saatuun tulokseen voidaan luottaa. Laboratoriossa tehtävät testaukset voivat liittyä esimerkiksi betonin lujuuteen tai sen kemiallisiin ominaisuuksiin tai maa-aineksen kapillaarisuuteen. Testaukset voivat lisäksi olla rakennusmateriaalien mikrobianalyyseja tai VOC-yhdisteiden määrityksiä, jos kohteessa halutaan samalla varmistaa rakenteiden terveys.
Kuntotutkimusraportti korjaussuunnittelun tueksi
Tutkimuksen jälkeen laaditaan kuntotutkimusraportti, joka sisältää perusteellisen diagnoosin tutkituista rakenteista ja suositukset toimenpiteistä. Raportista ilmenevät mahdolliset vauriot ja niiden syyt, mikä auttaa arvioimaan korjaustarpeet sekä niiden kiireellisyyden ja kustannukset. Kuntotutkimus on erityisen ajankohtainen, kun epäillään rakenteellisia ongelmia tai kun ollaan aloittamassa korjaussuunnitelmien laadintaa. Lisäksi kuntotutkimusraporttia voidaan käyttää hyödyksi asioidessa esimerkiksi taloyhtiön, myyjän tai vakuutusyhtiön kanssa.
Tilaa kuntotutkimus Bradolta
Haluatko tietää lisää kuntotutkimuksista? Ota rohkeasti yhteyttä! Bradon sertifioidut rakennusterveysasiantuntijat palvelevat vahvalla osaamisella ja teemme mielellämme tarpeisiinne räätälöityjä ratkaisuesityksiä.
Usein kysyttyä kuntotutkimuksista
Mikä on kuntotutkimus?
Kuntotutkimus on prosessi, jossa kiinteistön tai rakennuksen kunto arvioidaan tarkemmin rakenteisiin kajoavin menetelmin esimerkiksi rakenteiden, materiaalien ja teknisten järjestelmien osalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen korjaustarpeet ja mahdolliset vauriot.
Mikä on omakotitalon kuntotutkimuksen tarkoitus?
Omakotitalon kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää talon rakenteiden ja järjestelmien kunto. Tämän avulla voidaan ennaltaehkäistä suurempia vaurioita ja suunnitella tarvittavat korjaukset. Yksityiskohtainen raportti auttaa myös varautumaan tuleviin kustannuksiin ja huoltotoimiin.
Mitä seikkoja kiinteistön kuntotutkimus tyypillisesti kattaa?
Kiinteistön kuntotutkimukseen kuuluu rakenteiden tarkastus, näytteenotto ja mittaukset. Tyypillisiä tarkastuskohteita ovat kosteuden havainnointi, eristeiden kunto ja mahdolliset rakenteelliset viat. Tarpeen mukaan tehdään myös rakenneavauksia, jotta saadaan kattava kuva kiinteistön kunnosta.
Miten kuntotutkimuksen hinta määrittyy ja mistä se koostuu?
Kuntotutkimuksen hinta vaihtelee kohteen koon, iän ja tarkastusalueiden laajuuden mukaan. Hintaan sisältyvät yleensä alkuperäinen tarkastus, näytteenotto, laboratoriotutkimukset ja loppuraportti. Lisäkustannuksia voi syntyä esimerkiksi laajoista rakenneavauksista tai erityisistä mittauksista. Esimerkiksi omakotitalon valesokkeleiden kattava kuntotutkimus maksaa yleensä noin 2 500–3 500 euroa.
Kuntotutkimus vai kuntotarkastus – Mikä ero niillä on?
Kuntotutkimus on perusteellisempi kuin kuntotarkastus. Kuntotutkimuksessa avataan rakenteita, otetaan näytteitä ja tehdään mittauksia. Kuntotarkastus puolestaan keskittyy visuaaliseen arviointiin eikä yleensä sisällä näytteenottoa tai rakenteiden avausta.
Mitä vaiheita putkiston kuntotutkimukseen yleensä kuuluu?
Putkiston kuntotutkimus alkaa silmämääräisellä tarkastuksella ja jatkuu sitten paine- ja virtauskokeilla. Tarpeen mukaan suoritetaan myös putkiston endoskooppikuvaus. Lopuksi analysoidaan tulokset ja laaditaan yksityiskohtainen raportti mahdollisista vaurioista ja suositelluista toimenpiteistä.
Kenen vastuulla kuntotutkimuksen kustannukset ovat taloyhtiössä?
Taloyhtiöissä kuntotutkimuksen kustannukset kuuluvat yleensä taloyhtiölle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taloyhtiön hallitus päättää tutkimuksen teettämisestä ja kustannukset jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Osakkaille voidaan tiedottaa tutkimuksen tarpeesta ja sen vaikutuksista yhtiökokouksessa.
